Na­pa­pii­rin poh­jois­puo­lel­la on jal­ka­pal­lo­seu­ra, jonka ih­me­te­ko­ja häm­mäs­tel­lään ympäri Eu­roop­paa – Juha Malinen kertoo, mikä on Bo­dö/G­lim­tin me­nes­tys­re­sep­ti

Napapiiri. Sodankylä.

Tällaisilla leveysasteilla on pohjoisen jalkapalloilun sensaatiojoukkue, joka niittää mainetta Euroopan kentillä.

Torstai-iltana Bodössä vieraili maineikas lontoolaisseura Tottenham. Eurooppa-liigan toinen välieräottelu päättyi 0–2. Bodö/Glimt sensaatiomainen taival tyssäsi yhteismaalein 5–1 Valioliigan jättiä vastaan.

Ihmeseurasta on kirjoitettu paljon. Bodö/Glimtin täytyy tehdä monia asioita oikein, sillä 53 000 asukkaan pohjoisen vuonokaupungista Euroopan kärkiseurojen kannoille nousemisen pitäisi olla mahdoton tehtävä.

Jos se olisi helppoa, Pohjoismaiden isommat seurat olisivat pystyneet vastaavaan vähän väliä, ja vielä Bodö/Glimtiä paremmin.

Bodö/Glimt ei ole keksinyt pyörää uudestaan. Mikään sen toiminnassa ei ole sellaista, mitä ei olisi jollain tavalla olemassa myös jossain muualla. Kyse ei ole myöskään hillittömistä öljyrahoista.

Seuroilla, joukkueilla, yrityksillä tai yhdistyksillä ympäri maailmaa on lähes aina arvot. Niin myös Bodö/Glimitillä: suoritus, kehitys, uskollisuus ja yhteisö eli Meidän tapa.

Ehkä seuran suurin salaisuus taitaa olla siinä, että arvot eivät ole jääneet pelkiksi sanoiksi strategiaan vaan ne näkyvät aidosti ja konkreettisesti päivittäisessä toiminnassa.

Tämän totesivat Pohjois-Suomen seuratoimijat, jotka olivat Bodö/Glimtin vieraana 25.–28. huhtikuuta. Ari Seppälä (OLS), Ville Rautio (Ajax), Antti Okkonen (RoPS), Juuso Madetoja (Hercules) ja Karri Hentilä (KajHa) ovat valmennuspäälliköitä. Olli Kyösti (AC Oulu) opiskelee tällä hetkellä Lapin Urheiluopistolla.

Matkan ideoinnista ja kutsusta vastasi Palloliiton hallituksen oululainen jäsen Juha Malinen.

– Aika paljon tehdään turhia reissuja, kun lähdetään Espanjaan, Portugaliin tai Englantiin. Sieltä ei voi kopioida mitään, kun ihmiset ja olosuhteet ovat erilaisia. Pohjoismaissa olemme samalla viivalla, ja siksi Bodö/Glimtin tarina on kiinnostava, Malinen sanoo.

Malinen kertoo tässä jutussa omin sanoin tiivistetysti ajatuksia, mitä Bodö/Glimtin vierailu herätti.

Yhteisöllisyys

“Seuralla on kaikkiaan noin 120 työntekijää sisältäen edustusjoukkueen pelaajat ja valmennuksen sekä junioriakatemiat ja ottelutapahtumien järjestelyt.

Seura on perustettu 1916. Yhteisöllisyys on merkittävässä roolissa. Siinä on ehkä ollut tuuriakin, sillä seura oli konkurssin partaalla 2012. Silloin esimerkiksi keskikenttäpelaaja Patrick Bergin suku lähti keräämään pulloja. Kalastajilta puolestaan pyydettiin kaloja ja seura myi niitä. Nämä ovat hyvin maanläheisiä esimerkkejä aidosta talkootyöstä.

Itsetunto on tärkeä asia. Bodö/Glimtissa ajatellaan, että jos Oslossa tehdään hyviä asioita, ei ole mitään syytä etteivätkö he pystyisi tekemään samalla tavalla.

Junioreiden ei aina tarvitse lähteä turnauksiin etelään vaan seura pystyy myös itse järjestämään kovia turnauksia. Nyt he pyysivät meidän kalottijoukkuettamme turnaukseen, jossa on joukkueita myös Hollannista ja Skotlannista.”

Päävalmentaja

Opettajataustainen valmentaja Kjetil Knudsen on Bodö/Glimtin nousun merkittävin yksittäinen henkilö. Knudsen tuli seuraan apuvalmentajaksi 2016 ja aloitti päävalmentajana 2018. Hänen toimintansa ja ajatuksensa eivät näy pelkästään kentällä vaan seurassa kokonaisvaltaisesti.

“Valmentajan vaikuttavuus on ollut iso, ja hänen on myös annettu vaikuttaa. Seura on uskaltanut luottaa alueen omiin pelaajiin. Taloudellisten ongelmien jälkeen se alkoi kerätä alueelta pelaajia, jotka haluavat sitoutua seuraan.

Entä sitten jos valmentaja lähtee? Sanoin seuralle, että teidän pitää valmistautua siihen. Sitä keskustelua vähän välteltiin. On silti selvä, että hänen luomaansa systeemiä ei romuteta.”

Pohjoiset porukka Bodö/Glimtin vieraana. Eturivissä Ville Rautio, Antti Okkonen ja Karri Hentilä. Takarivissä Olli Kyösti, Ari Seppälä, Juuso Madetoja ja Juha Malinen.

Kuva: Juha Malisen kotialbumi

Itseluottamus

“Itseluottamus korostuu päivittäisessä tekemisessä. Seurassa jokainen työntekijä pyrkii aina tekemään huomenna asiat paremmin kuin tänään tehtiin.

Vaatimustason aistii joka puolelta. Anteeksiantamista korostetaan: Et pysty olemaan joka päivä parempi, mutta jos olet epäonnistunut, pyrit huomenna tekemään paremmin.

Valmentaja sai astutettua koko organisaatioon ajatuksen, että tavoitteita ei ole. Syy oli se, että jos asetetaan tavoite, sitten ollaan pettyneitä, jos menestystä ei tule.

Valmentaja on myös kieltänyt yhden sanonnan. Koskaan ei haluta kuulla: ‘Joo, mutta’. Koko ajan pitää nähdä mahdollisuuksia.”

Yksi prosentti

“Seuralla on yhden prosentin sääntö: Aletaan tekemään asioita paremmin kuin muut. Kun Norjassa hiihtäjät ja yleisurheilijat ovat menestyneet hyvin, miksi joukkuelajeissa ei voi vaatia urheilijoilta samanlaisia asioita. Kun harjoituksissa tehdään jotain, se tehdään käytännössä täysillä.

Yhden prosentin juttuun liittyy esimerkiksi ruokailu. Jokaiselle pelaajalle on tutkittu, millaisia ravintoarvoja juuri hän tarvitsee. Jokaiselle yksilölle on joka päivälle eri ruoka, ja siinä ollaan todella tarkkoja. Kokit liikkuvat koko ajan heidän mukanaan.

Tällaista vaatimustasoa en ole aiemmin joukkueissa nähnyt. Se on sisäänrakennettu systeemi.

Pelaajat eivät ole olleet Norjan lahjakkaimpia pelaajia, mutta heille on annettu vastuu ja rooli. Heiltä on vaadittu tarpeeksi kentällä ja kentän ulkopuolella. Pienestä vuonokylästä on voinut tulla pelaaja, joka pelaa nyt Tottenhamia vastaan.”

Pelitapa

“Bodö/Glimt tykkää prässätä ja hallita palloa. Se ei ole hierontaa. Pallonhallintaa tehdään oikealla tavalla eli viedään eteenpäin. Bodö/Glimt uskaltaa pelata kovia joukkueitta vastaan. Siinä on aina selkeä organisointi, miten mennä eteenpäin.

Olosuhteet

“Olosuhteet eivät ole huippuluokkaa. Seuralla ei ole tarpeeksi kenttiä, jotka riittäisivät koko organisaatiolle. Heillä on vain yksi vanhempi halli, mutta Norjassa toki pystyy olemaan ulkokentillä pidempään kuin Suomessa. Kentistä on kuitenkin huutava pula.

Stadion on vanha, ja useampina vuosikymmeninä kyhätty. Se on lähes keskustassa pientaloalueella. Uusi 10 000 katsojan stadion valmistuu parin vuoden päästä.”

Akatemia

“Kaikki 13–19-vuotiaiden akatemian juniorivalmentajat (11) ovat päätoimisia. Valmentajilla on myös kaksi päätoimista valmennuksen ohjaajaa.

Edustusjoukkue on nyt niin korkealla, että akatemia tuskin tuottaa tarpeeksi materiaalia siihen, että omat pystyvät pelaamaan euro-otteluissa vuosittain. Talenteilla on päästy Euroopan kentille, mutta jos siellä aiotaan pysyä, se vaatii jotain muutakin. Seura on aloittanut uudistusprosessiin.

Kentän yhdessä päädyssä on yksityiskoulu, jossa on lähinnä urheilijoita. Pelaajat menevät aamulla kouluun ja harjoittelevat kouluaikana kello 10–12.

6–12-vuotiaat pelaavat omissa joukkueissaan pohjoisen eri kylissä. Bodö/Glimt ottaa heidät aluksi kerran viikossa mukaan, sitten kahdesti ja lopulta parhaat pelaajat ovat kolme kertaa viikossa harjoituksissa mukana.

Siellä harjoitellaan pelaamalla. Pelit jaetaan kuuteen pelialueeseen, missä pelataan eri säännöillä. Aina, kun menet toiselle kentälle, sinun pitää sopeutua erilaiseen maailmaan.”

Lopuksi

“Olen lähettänyt raportin Bodö/Glimtistä 88:lle pohjoisen alueen seuralle. Haluamme oikeasti vaikuttaa. Toivoisin, että raporttia ei katsota sillä tavalla, että ‘no joo, mutta’.”