Jal­ka­pal­lon MM-ki­sois­sa on nähty poik­keuk­sel­li­sen paljon lop­pu­het­kien maaleja – “Ot­te­lut pa­ra­ne­vat loppua kohti”

Tuntuuko siltä, että menossa olevan MM-turnauksen aikana on tullut poikkeuksellisen paljon viime hetkien maaleja? Tunne muuttuu faktaksi, kun sukelletaan tilastodatan maailmaan.

Jalkapallossa on ollut pitkään nyrkkisääntö, jonka mukaan maaleista noin neljäsosa syntyy viimeisen 15 minuutin aikana. Tähän lasketaan peliminuutit 76–90 sekä lisäaika.

Esimerkiksi päättyneellä valioliigakaudella 26,04 prosenttia osumista tehtiin edellä mainitussa aikaikkunassa. Vuoden 2018 MM-kisoissa prosenttiosuus oli 24,4 ja vuoden 2022 MM-turnauksessa 21,9 prosenttia.

Fifan analyysissa vuosien 1998–2014 MM-turnauksissa 24,7 prosenttia maaleista syntyi minuuteilla 76–90.

Käynnissä olevassa MM-turnauksessa on pelattu ennen torstaina alkavaa puolivälierävaihetta 96 ottelua, joissa palloa on kaivettu verkon perukoilta 241 kertaa.

Viimeisen 15 minuutin aikana syntyneitä maaleja on 70 kappaletta, eli 29,2 prosenttia koko potista.

Kun otetaan huomioon edellisiin MM-turnauksiin verrattuna kohonnut ottelumäärä, osuutta ei voi panna pienen otoskoon piikkiin.

– On tuntunut siltä, että ottelut paranevat loppua kohti. Tilasto selittää ajatusta osaltaan. Yllättäjät ovat piinanneet jättiläisiä. Se on tarkoittanut, että ennakkosuosikki on joutunut pelaamaan loppuun asti, ja aika monesti se on tuottanut tulosta, pitkän linjan jalkapallovalmentaja Juha Malinen sanoo.

Tähän mennessä MM-turnauksessa peräti 26 ottelussa on tehty voittomaali viimeisen vartin aikana. Vielä lähemmin tarkasteluna voidaan todeta, että viimeisen kympin aikana on tehty 18 voittomaalia ja otteluiden lisäajalla peräti yhdeksän.

Tilasto heijastelee yleistä kehitystä, joka on ollut vallallaan kansainvälisessä jalkapallossa 2020-luvulla.

Vielä kaudella 2020–2021 Valioliigassa tehtiin 13 voittomaalia otteluiden lisäajalla. Lukema on kasvanut sittemmin tasaisesti. Vuotta myöhemmin määrä oli 17 ja kaudella 2022–2023 jo 22. Päättyneellä sesongilla 2025–2026 tehtiin ennätys, kun kauden 380 ottelussa nähtiin yhteensä 39 lisäajan voittomaalia.

Jalkapallo ja sen trendit muuttuvat koko ajan. Nyt meneillään on vallankumous, jossa draamaa riittää otteluiden päätöshetkille asti poikkeuksellisen paljon.

Yleisellä tasolla Malinen on ollut vaikuttunut MM-otteluissa nähdyistä raikkaasta ilmeestä, aktiivisuudesta ja rohkeudesta.

– Etukäteen arvosteltiin, että pelin ulkopuoliset asiat vaikuttavat liikaa, mutta kisat ovat olleet jymymenestys. Pienet, Suomea huonommat maat ovat tehneet hyvää työtä ja menneet jopa jatkoon alkulohkosta.

Pitkän linjan jalkapallovalmentaja Juha Malinen on vaikuttunut tavasta, jolla pienemmät jalkapallomaat ovat pakottaneet MM-turnauksen perinteiset jättiläiset pelaamaan tosissaan otteluiden päätösminuuteille asti.
Pitkän linjan jalkapallovalmentaja Juha Malinen on vaikuttunut tavasta, jolla pienemmät jalkapallomaat ovat pakottaneet MM-turnauksen perinteiset jättiläiset pelaamaan tosissaan otteluiden päätösminuuteille asti.

Mitkä tekijät ovat muutoksen taustalla?

Perinteisiin syihin lukeutuu väsymys, jonka vuoksi pelaajat tekevät loppuhetkillä enemmän henkilökohtaisia virheitä. Lisäksi päätösminuutit ovat hetkiä, jolloin joukkueet ottavat ensimmäiseen jaksoon verrattuna suurempia riskejä maalintekotilanteiden luomisessa.

– Tässä turnauksessa kuumuus on asia, jolla on selvä vaikutus, Malinen toteaa.

Myös lisäajan pituuden kasvattaminen on nostanut viime hetken maalien määrää ja prosenttiosuutta. Vuosien 1998–2014 MM-lopputurnauksissa otteluissa lisäaikaa pelattiin yhteensä noin viisi minuuttia. Qatarissa 2022 minuuttimäärä kohosi peräti 11:een.

Kuluvan turnauksen aikana minuutit ovat olleet noin kymmenen pinnassa, mutta lukemaa ovat kasvattaneet juomatauoiksi naamioidut mainoskatkot. Toisaalta pallo on aiempaa enemmän kentällä ajan peluun kitkemisen ansiosta.

– Aktiivinen peliaika on noussut tässä turnauksessa kuudella minuutilla. Se näkyy katsojan silmiin. Peleissä tapahtuu enemmän. Nämä säännöt tulevat voimaan turnauksen jälkeen laajemmin. Filmailuihin puututaan tarkemmin, pallo laitetaan nopeammin peliin, suuret show’t jäävät pois, Malinen korostaa.

Valioliigassa puolestaan erotuomarit antoivat vielä kymmenen vuotta sitten otteluissa keskimäärin lisäaikaa reilut kuusi minuuttia, kun viime kaudella lukema kohosi yli kymmeneen.

Vuonna 2020 esitelty ja 2022 laajemmin käyttöön otetun viiden pelaajavaihdon säännön merkitystä ei sovi väheksyä. Se voi hyödyttää hyökkääviä joukkueita, mutta apua on tarjolla myös puolustusorientoituneille ryhmille.

– Se on sekä että. Joukkueet, joilla on tuhoava pelitapa, saavat tuoreita jalkoja rikkoviin rooleihin, Malinen huomauttaa.